Yläkoulukohtainen kehittämistoiminta

Yläkoulukohtainen ohjauksen kehittämistoiminta rakentuu oletukselle, että jokaisessa yläkoulun opetussuunnitelmasta löytyy vastaus kunnan opetussuunnitelmassa esitettyyn velvoitteeseen:

• Miten oppilaanohjaus jakaantuu luokkamuotoisen ohjaukseen, henkilökohtaisen ohjaukseen ja pienryhmäohjaukseen sekä työelämään tutustumiseen?
• Millaisista teemoista ja projektinomaisista kokonaisuuksista oppilaanohjaus rakentuu?
• Miten tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa?
• Miten pyritään saavuttamaan opetussuunnitelman asettamat oppilaanohjaustyön tavoitteet?
• Miten tehdään yhteistyötä ala- ja yläkoulun kanssa ja miten työskentely jakaantuu eri oppiaineisiin?
• Miten tehdään yhteistyötä jatkokoulutuksen kanssa ja miten työskentely jakaantuu eri oppiaineisiin?
• Miten tehdään yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja miten työskentely jakaantuu eri oppiaineisiin?
• Miten koulu on järjestänyt oppilaille mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen koulutus- ja ammattialatiedon hankkimiseksi?

Valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa on asetettu ohjaustyön tavoitteet ja kunnan opetussuunnitelmassa on pohdittu ohjaustyön organisointia ja työnjakoa. Koulun opetussuunnitelmassa tulisi olla kuvaus siitä, miten oppilaanohjaustyö toteutetaan. Tämän kokonaisuuden arviointia ja kehittämistä tuettiin Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa -arvioinnilla.

Kehittämiskaudella 2008–2010 kootaan yläkoulukohtaisia ohjaussuunnitelmia. Suunnitelmien ensisijainen tehtävä on kuvata yläkouluaikaista ohjaustyötä prosessina, ohjaustyönjako ja lukuvuoden aikana tapahtuvaa ohjaustyötä (ohjauksen vuosikello). Näiden osa-alueiden avulla muodostetaan ohjaustyöstä kokonaisuus. Kehitettäviä ohjaustyön osa-alueita ovat tet-harjoittelu, ennaltaehkäisevä ohjaustyö ja oppilaskuntatoiminta.