Siirry sisältöön
<< Opettajan materiaalipankkiSeuraamusjärjestelmäOhjaava keskusteluMeidän koulu Ongelmia ratkaiseva systeemi Ennaltaehkäisevää ohjausta RatkaisukeskeisyysKasvatusfilosofiset perusteet Restoratiivinen oikeus Sovittelu Ohjaus kurinpitotilanteissa Ratkaisukeskeinen ohjaus Vertaissovittelu Ohjauksen kehittäminen MateriaalikansioLähteet

Seuraamusjärjestelmän kehittäminen

Koulun seuraamusjärjestelmä -malli ovat Puropellon koulussa toteutetun kehittämistyön tuloksia. Kehittämistyö toteutettiin vuosina 2001-2004. Jälki-istuntoja määrättiin Puropellon koulussa lukuvuonna 2000-2001 yhteensä 496 kappaletta. Tuolloin koulussa oli 391 oppilasta. Kehittämistyö eteni pääpiirteittäin seuraavasti:

  • 11.5.2001 Hanke-ehdotus opettajakunnalle
  • 21.11.2001 Kehittämisehdotus opettajakunnalle
  • 23.5.2002 Uusi toimintamalli kokeilukäyttöön
  • 5.2.2003 Seuraamusjärjestelmän arviointi
  • 26.5.2004 Seuraamusjärjestelmä osaksi koulun opetussuunnitelmaa

Aiemmin voimassa olleen käytännön mukaan opettaja siirsi rikkeen sovitettavaksi yleisenä jälki-istuntopäivänä. Virallisesta käytännöstä puuttuivat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen elementit. Rikkeiden sovittamiseen uhrattiin lukuvuoden aikana 672 oppitunnin mittaista jaksoa. Jälki-istunnoista 176 kappaletta oli kahden tunnin jälki-istuntoja ja 320 kappaletta yhden tunnin jälki-istuntoja.

Osa opettajista koki silloisen kurinpitokäytännön turhauttavaksi ja toimimattomaksi. He ohjasivat oppilaita koulun virallisista käytännöistä poiketen etsien ongelmatilanteissa ratkaisuja. Toisaalta taas osa opettajista määräsi pienistäkin rikkeistä jälki-istuntorangaistuksia. Ristiriita opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden ja koulun kurinpitokäytäntöjen välillä oli ilmeinen. Lisäksi vakiintuneiden toimintatavat eivät toimineet.

Perinteisen jälki-istunnon pelotearvo vuosiluokilla 7-9 on todettu monessa koulussa olemattomaksi. Kun käytetään perusopetuslain rajaaman käyttäytymisen ohjaamiseen muita kasvatuksellisempia tapoja, nostetaan myös jälki-istunnon pelotearvoa. Toisaalta voidaan kysyä, onko koulun vastuualueella sellaisia ongelmia, jotka voidaan ratkaista rankaisemalla, vai kuuluko oppilaan häiriökäyttäytyminen ennaltaehkäisevän ohjaustyön piiriin.

Kehittämistyö toteutettiin aineryhmissä ja virkaehtosopimuksen rajaamalla oppituntien ulkopuoleisella työajalla. Rehtori antoi kehittämistehtävän oppilaanohjaajalle, osoitti kehittämistyölle voimavarat ja tuki toimintaa hankkeen eri vaiheissa. Tämä vaikutti olennaisesti kehittämistuloksen syntymiseen. Hankkeen ohjausryhmässä oli koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita (koulupoliisi ja sosiaalityöntekijä).

Onnistuneen kehittämistuloksen kannalta on välttämätöntä, että opettajakunta osallistuu koko kehittämisprosessiin. Uuden järjestelmän rakentamisen lisäksi kehittämistyön aikana käsiteltiin oppimis- ja ihmiskäsitystä, jotka ovat uuden toimintamallin taustalla. Kehittämistyö eteni toimintatutkimuksellisen syklin ohjaamana (suunnittelu - toiminta - havainnointi - reflektointi). Kehittämistyön aikana uusi sisältö tulee opettajille tutuksi ja uuden toimintamallin muotouduttua keskeiset uudet käsitteet ja mallin edellyttämät toimintatavat ovat opettajakunnalle jo tuttuja. Uuden toimintamallin mukaisen toiminnan arviointi on kuitenkin tarpeellista mallin juurtumisen kannalta.

KUVIO. Kehittämishankkeen organisaatio


Artikkeli kehittämishankkeen perusteista
Artikkeli kehittämishankkeen toteuttamisesta peruskoulussa
Kehittämistyön vaiheet
Kehittämissyklit