Ohjaava keskustelu kurinpitotilanteissa

Jokapäiväiset kouluarjen ongelmatilanteet tarjoavat mahdollisuuksia ohjauskeskustelulle. Ne ovat tilanteita, jossa voi toteuttaa perusopetuksen tehtävää, jonka mukaan oppilaalle on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Siksi kouluissa tulisi kiinnittää huomiota olemassa oleviin ohjausmekanismeihin eli niihin ohjausrakenteisiin, jonka varaan koulun kurinpitokäytännöt on rakennettu. Jokainen opettaja voi ohjaustyössään pohtia, millaiseen ihmiskäsitykseen ja oppimiskäsitykseen omat ohjauskäytännöt perustuvat kaikkein haastavimmissa ohjaustilanteissa.

Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan Ihminen on kohde. Oppimista säätelevät toiminnan seuraukset ja vahvistaminen. Havaittavan käyttäytymisen muutoksen kannalta kunkin oppijan älyllisille toiminnoille ei anneta niin suurta merkitystä. Näihin käsityksiin tukeutuu psykoanalyyttinen ja rangaistuskeskeinen työtapa. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen on toimija ja on oman tietonsa rakentaja. Kokemus on oppimisen ja kehittymisen raaka-aine. Ratkaisukeskeiset ja systeemiset työtavat sekä restoratiivisen oikeuden periaatteet tukeutuvat tähän käsitykseen. Vrt. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.

Konstruktivismista johdetua työtapaa nimitämme seuraamusjärjestelmässä sovitteluksi, joka on keskustelua ongelman osapuolten kesken. Tässä kasvatuskeskustelussa ongelmalle etsitään ratkaisua. Ongelman ratkaisuun pyritään ratkaisukeskeisellä työtavalla; ongelman tunnistamisen, rajaamisen ja keskustelun avulla. Toimintatavassa huomioidaan vähäiset voimavarat ja pyritään aktivoimaan kaikki ongelman osapuolet. Ohjauksen avulla pyritään

• saamaan oppilas ymmärtämään tekonsa vääryys,
• ohjaamaan oppilasta ottamaan huomioon toiset ihmiset ja ympäristönsä sekä
• ennaltaehkäisemään suurempia ongelmia.

Sovittelulla pyritään ennaltaehkäisemään suurempia ongelmia ja ohjaamaan oppilasta tarkoituksenmukaisempaan ja ympäristöä huomioivampaan käyttäytymiseen. Sovittelu voi tapahtua oppilaan koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Koulupäivän jälkeen tapahtuva sovittelu rinnastuu jälki-istuntoon, joten asiasta on tiedotettava huoltajalle.