Lukion ainevalinta

Lukio jatkaa peruskoulun yleissivistävää tehtävää. Lukio-opintojen aikana parannat kielitaitoasi, matemaattista osaamistasi ja hankit korkea-asteen opintojen kannalta välttämättömän tiedon reaaliaineissa. Vaikka lukiolla on yleissivistävä tehtävä, sinun kannattaa pohtia opintoja uravalintasi näkökulmasta. Uravaihtoehtosi vaikuttavat siihen, mitä sinun kannattaa painottaa lukio-opinnoissa. Mieti yläkoulun aikana ja lukio-opintojen alussa ammattivaihtoehtoja, joita kohden opiskelet.

Lukion oppimääräsi sisältää vähintään 75 kurssia. 1 kurssi on 38 oppituntia. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Lukion kurssit jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin. Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä ja niitä valitaan vähintään 47 kurssia. Syventävät ovat jatkokursseja. Ylioppilastutkinnon tehtävät tulevat pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Syventäviä kursseja valitaan vähintään 10 kurssia. Kun suoritat ylioppilastutkinnon kolmannen lukuvuoden keväällä, sinulla on 13 jaksoa aikaa suorittaa lukio-opinnot ennen ylioppilaskirjoituksia. Tällöin suoritat kunkin jakson aikana n. kuusi kurssia eli n. 30 kurssia lukuvuodessa kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Ylioppilastutkinnossa kirjoitetaan vähintään neljä koetta: 1) äidinkielen tai suomi toisena kielenä koe 2) toisen kotimaisen kielen koe 3) vieraan kielen koe 4) matematiikan koe tai 5) reaalikoe. Näistä äidinkielen tai suomi toisena kielenä koe on kaikille pakollinen.

Ylioppilaskokeen reaalikoe jakaantuu yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Voit suorittaa yhden kokeen tai useampia reaaliaineen kokeita. Reaaliaineita, joissa ylioppilaskoe järjestetään ovat evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.

Voit osallistua tutkintoaineen ylioppilaskokeeseen suoritettuasi oppiaineen pakolliset kurssit. Ylioppilastutkinnon tehtävät tulevat kuitenkin pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärän perusteella. Tutkinto on suoritettava enintään kolme peräkkäisen tutkintokerran aikana.

Tee kurssivalintasuunnitelma (linkki) yläkoulun aikana, koska sinun tulee tehdä ensimmäisen lukuvuoden ainevalintasi ennen lukio-opintojen aloittamista. Kurssivalintasuunnitelman tekemisen jälkeen sinun on helppo täyttää ainevalintakortti, joka on osa yhteishakua. Lukion aikana tehdään tarkempi koko lukioaikaa koskeva suunnitelma opinnoistasi (linkki). Huomioi kurssivalintasuunnitelmaa laatiessasi seuraavat asiat:

• Pyri valitsemaan kaikista aineista ensimmäiselle vuodelle vähintään yksi kurssi. Tällöin eri oppiaineet tulevat sinulle tutuksi ja herännyt mielenkiintosi voi vielä vaikuttaa uravalintaasi.
• Pitkät aineet (esim. a-kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, pitkä matematiikka, fysiikka) oppimäärä sisältää paljon kursseja. Sinun tulisi valita useampia kursseja kullekin lukuvuodelle, jotta saat pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit opiskeltua ennen kolmannen lukuvuoden kevättä ja ylioppilaskirjoituksia esim. seuraavasti:
• äidinkieli ja kirjallisuus 3+4+2
• a-kielet 3+3+2
• pitkä matematiikka 5+5+3
• fysiikka 3+3+2
• Voit hajauttaa ylioppilastutkinnon suorittamisen ja suorittaa kolmannen syksyllä aineen, joissa on vähemmän kursseja esim. reaaliaineen. Tällöin sinun tulee suorittaa kirjoitettavan aineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana.
• Matematiikassa, toisessa kotimaisessa ja vieraissa kielissä järjestetään kahden tasoisia ylioppilaskokeita. Sinun tulee kirjoittaa vähintään yksi vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe. Pohdi kirjoittako toisen kotimaisen kielen ja jos et aio kirjoittaa, sinun on suoritettava reaalin, matematiikan ja vieraankielen koe. Äidinkielen lisäksi suoritat siis kolme koetta.
• Huomioi lukiokohtainen kielitarjonta (linkki).
• Pohdi ainevalintaa uravalintasi näkökulmasta. Oppiaineet painottuvat eri uravalintojen kohdalla seuraavasti:
• Äidinkielen osaaminen on välttämätöntä kaikissa opinnoissa ja ammateissa.
• Englannin kielen taito on välttämätön monissa opinnoissa ja ammateissa.
• Ruotsin kielen taito on välttämätön valtion virkaan aikoville ja hyödyllinen asiakaspalvelutehtävissä, liike- ja elinkeinoelämässä sekä kunnallishallinnossa.
• Muiden vieraiden kielen osaaminen on tarpeellista kansainvälisissä tehtävissä.
• Pitkä matematiikan osaaminen on välttämätöntä Insinööriopinnoissa, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ja hyödyllinen liiketaloustieteissä, maa- ja metsätieteissä, lääketieteissä ja farmasiassa, yhteiskunta- ja valtiotieteissä, ihmistieteissä, sotilasalalla ja teologiassa.
• Lyhyt matematiikan opinnot ovat hyödyllisiä kaikissa opinnoissa ja työelämässä. Aine on tarpeellinen insinööriopinnoissa ja matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa.
• Kemian oppimäärän hallinta on välttämätön farmasian ja insinöörin opinnoissa, lääketieteen ja terveydenhuollon alalla, opiskeltaessa kemiaa, biokemiaa, biotekniikkaa ja biofysiikkaa. Siitä on hyötyä luonnontieteiden, maa- ja metsätieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden opinnoissa.
• Fysiikan osaaminen on välttämätöntä insinööriopinnoissa, biotekniikan ja -teknologian opinnoissa, opiskeltaessa fysiikkaa, geofysiikka, meteorologiaa ja tähtitieteitä sekä maa- ja metsätieteissä. Fysiikan lukio-opinnoista on hyötyä matematiikasta, kemiasta, biologiasta, lääketieteistä, farmasiasta ja muista luonnontieteistä kiinnostuneelle.
• Biologian opinnot ovat välttämättömiä lääketieteen, terveydenhoitoalan, farmasian opinnoissa, opiskeltaessa biologiaa, biokemiaa, biotekniikkaa, biofysiikkaa, liikunta- ja terveystieteitä, maa- ja metsätieteitä, ympäristötieteitä. Biologia lukio-opinnot ovat hyödyllisiä geologian ja meteorologian opinnoissa. Ammatteja, joissa hyödynnetään biologiaa: lääkäri, hammaslääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, eläinlääkäri, farmaseutti, laborantti, lääketutkija ja ympäristönsuojelun asiantuntijat, biologi, biokemian tai biofysiikan tutkija, opettaja, maa- ja metsätaloustieteen ammatit sekä (diplomi-) insinööri.
• Maantieteen lukio-opinnot ovat välttämättömiä, jos aiot opiskella lukion jälkeen maatieteitä, meteorologia tai avaruuden tutkimusta. Opinnot ovat hyödyllisiä kauppa- ja taloustieteen, oikeustieteen ja yhteiskuntatieteen opinnoissa. Ammatteja, joissa hyödynnetään maantiedettä: kaavoitusarkkitehti, kartoittaja, hydrologi, geologi, meteorologi, tähtitieteilijä tai opettaja.
• Historia on tärkeä aine ainakin niille, jotka aikovat lukion jälkeen opiskella humanistisia aineita, historiaa tai yhteiskunta-, oikeus- ja taloustieteitä sekä viestintäalaa.
• Yhteiskuntaoppi on tärkeä aine ainakin kaikille niille, jotka tähtäävät lukion jälkeen opiskelemaan yhteiskunta- ja valtiotieteitä, oikeustiedettä, kauppa ja taloustieteitä, humanistisia aineita tai historiaa. Aine on hyödyllinen lääketieteessä, terveydenhuoltoalalla, teknisellä alalla ja insinööriopinnoissa.
• Uskonnon opinnot ovat välttämättömiä teologisella alalla, uskontotieteissä, humanistisissa aineissa, oikeustieteissä ja yhteiskuntatieteissä.
• Psykologia antaa valmiuksia havainnoida ja ymmärtää ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Sen oppimäärän hallinta on tarpeellista käyttäytymistieteen ja psykologian opinnoissa, opetusalalla, luonnontieteissä ja sosiaalialalla. Psykologian lukio-opinnoista on hyötyä kauppa- ja taloustieteen, lääketieteen ja oikeustieteen opinnoissa, poliisi- ja sotilasalalla sekä teologisella alalla.
• Filosofiassa käsitellään todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista ja ihmisen toimintaa siinä. Sen oppimäärän hallinta on tarpeellinen mm. humanistisen, oikeustieteellisen, teologisen ja yhteiskuntatieteidenalan opinnoissa.
• Terveystiedon opinnot ovat suositeltavia, jos aiot lukion jälkeen opiskella esimerkiksi lääketiedettä, hoitotiedettä, sairaanhoitoa, fysioterapiaa, liikunta ja terveystieteitä tai opetus- ja kasvatusalaa.