Siirry sisältöön
<< Opettajan materiaalipankkiKehittäminen ja arviointiOhjauksen kehittäminenKehittämishankkeen vaiheet Kehittämistyö Toimintaympäristölähtöisyys Kehittämistyön ohjaus Ohjauksen arviointi Ohjauksen tila -arviointiYhteinen kehittämistoiminta KehittämistoimintaKehittäminen kouluissa

Kehittämistoiminnan lähtökohdat

Ohjauksen kehittämistoiminnan lähtökohtana on holistinen ohjausmalli, jossa ohjaustyötä tarkastellaan koko koulun henkilökunnan toteuttamana työnä. Ohjaustyötä jakaantuu mallissa kolmeen tehtäväalueeseen: opiskelun ja oppimisen ohjaamiseen, työelämän ja uravalinnan ohjaukseen sekä persoonallisuuden kasvun tukemiseen.

Ohjauksen kehittämistoimintaa tarkastellaan myös VOP-mallin avulla. Mallissa ohjauksen tuloksellisuutta tarkastellaan koko opetus- ja ohjauspalveluita tuottavan organisaation yhteistyön tuloksena. Mallin mukaan ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttaa koulussa toteutuva ohjaustyö, koulun opetus- ja ohjaustyön organisointi ja ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko. Eri toimijoiden välinen vuoropuhelu, hallinnon ja ohjaustyötä tekevien yhteisymmärryksen rakentaminen, opettajien valtauttaminen, hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat välttämättömiä hyvän ohjaustuloksen aikaansaamiseksi.

Oppilaanohjaajan työtä tarkastellaan päätöksentekoon (yhteishaku) valmistava ohjausprosessina. Prosessin tarkastelun lähtökohtana on CIP-teoria ja CASVE-sykli. Yläkouluun ohjaukseen sovellettuna oppilaanohjaus rakentuu seuraavista osista:

  • minä-tieto,
  • tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista,
  • tietoisuus valintatilanteesta,
  • tilanteen analyysi,
  • synteesi,
  • vaihtoehtojen priorisointi,
  • vaihtoehdon valinta ja
  • implementointi.

Kuvio. Päätöksentekoon valmistavan oppilaanohjaustyön vaiheet