Ohjauksen kehittäminen ja arviointi peruskoulussa

Ohjauksen kehittämistyössä opettajakunta on keskeisin voimavara. Osallistamalla opettajakunta kehittämistyöhön edesautetaan opettajien sitoutumista kehittämistulokseen ja juurrutetaan uusi toimintamalli osaksi koulun toimintakulttuuria. Koordinaattorilla on keskeinen rooli koulun ja ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavien yhteistyötahojen muodostamassa rajapinnassa. Koordinaattorin tehtävä on ruokia kehittämistoiminnanaikaista vuoropuhelua ja yhteistoimintaa interventioilla. Kehittämistyön ohjauksen tulee olla toimintaympäristölähtöistä.

Toimintatutkimukselliselle kehittämistyölle on opettajakuntaa valtauttavaa ja olemassa olevia toimintatapojen kyseenalaistavaa. Ohjauksen kehittämistyötä tarkastellaan osana laajempaa toimintakokonaisuutta. Kehittämistyö on koulutuksen, yhteistoiminnan ja arvioinnin muodostama kokonaisuus, joka tuottaa oppimista

Ohjauksen kehittämistyölle on tyypillistä syklisyys. Ohjauksen kehittämistoiminta on kuin avomerellä liikkumista. Vaikka tavoite siintää taivaanrannassa, ei silti matkan varrella tulevia haasteita voi täysin ennakoida. Lähtötilanteen ja voimavarojen arviointi sekä tehtävään sitoutuminen ovat kehittämistyössä onnistumisen edellytyksiä. Työssä voi vain edetä pitkäjänteisesti tavoitetta kohden ja ratkaista vastaan tulevia ongelmia vaiheittain. Pitää luottaa siihen, että edellinen sykli tuottaa seuraavan syklin sisällön. Matka, prosessi, on vähintään yhtä tärkeä kuin kehittämistulos ja uusi toimintamalli.

Sivustossa esitetty aineisto perustuu Petri Niemen lisensiaatintutkimukseen ja vuodesta 2003 alkaneen ohjauksen kehittämistoiminnan tuloksiin. Ks. artikkeli lisensiaatintutkimuksesta.